22. huhtikuuta 2018

Illassa on lupaus kesästä









Nimittäin kesä! Joka huhtikuu se tapahtuu Prahassa; ensin linnut, sitten kirsikkapuut, ja sitten se ensimmäinen lämmin ilta kun kesä tuoksuu ilmassa. Tällä viikolla tuntui kuin kesä olisi saapunut yhdessä yössä, yhtäkkiä lämpötila on 25 astetta ja aamulla bussipysäkillä näkee kesämekkoisia ihmisiä.

Perjantaina töiden jälkeen kokoonnumme läheiselle kattoterassille, lasissa viiniä, ympärillä työkavereita pohjoismaista, Hollannista, Ranskasta, Espanjasta, Puolasta, Balkanilta. Mietin, että onko siitä tosiaan jo 7 kuukautta kun viimeksi oltiin tällä samalla katolla. Kotimatkalla näyttää siltä, että koko kaupunki on humaltunut kesästä.

Seuraava päivä on kuuma. Kokoonnumme Riegrovy Sadyyn, valtavaan puistoon, josta voi nähdä auringonlaskun kaupungin yllä. Kun sanon kokonnuumme, tarkoitan koko Prahaa. Tuntuu siltä, että ihan kaikki ovat valinneet saman kukkulan, kuin kollektiivinen kesän aloitus. Suunnittelemme tulevaa kesää, matkoja, grillausta, road tripejä. 

Minä rakastan tätä kaupunkia.

Kun illalla kävelen ratikkapysäkille, tarkenen vielä kesämekossa. On alkamassa viides kesäni Prahassa, enkä tajua sitä. Ymmärrän myös, että olen jo tottunut siihen, että kesämekkokausi alkaa huhtikuussa, enkä ehkä halua luopua siitä. 

Praha tuntuu enemmän kodilta kuin yksikään kaupunki Suomessa. Enkä tiedä miten siihen pitäisi suhtautua. 

Mutta kesä on vasta alussa. Olen kolmekymmentävuotias, keskellä Eurooppa, ja se tuntuu nyt ihan mielettömän hyvältä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :*