Matkalla elämässä

 Kun lähdin Suomesta melkein kolme vuotta sitten, ajattelin, että voisi olla tärkeää ottaa runokirjat mukaan. Onneksi otin. 

En tiedä minne menisin ja mitä tekisin ilman runoja, kirjoja ja musiikkia. 

Minun mielestäni taide on parasta, mitä ihminen voi tehdä.

Vuosi loppui muutoksiin. Piti tehdä päätöksiä, raskaita, mutta oikeita. Nyt on helpompi hengittää.

 Elämässä ei voi päästä perille. Koska mitään lopullista päätepistettä ei ole. Täällä voi vain elää päivän kerrallaan, tehdä asioita, joita rakastaa, jättää itsestään jäljen, sanoa ja kirjoittaa, olla kohtelias, tuntea, jättää taakse asiat, jotka eivät ole meille tarkoitettu. 

Pitää myös muistaa nukkua, syödä, ja hengittää. Ja ilmaista itseään niin miten parhaiten osaa. Kukaan täällä ei anna arvosanaa elämällesi. Kukaan ei ole vastuussa onnestasi. Päivän lopussa pääasia on se, menetkö rauhallisin mielin nukkumaan.

Aila Meriluoto