7. tammikuuta 2017

Matkalla elämässä









 Kun lähdin Suomesta melkein kolme vuotta sitten, ajattelin, että voisi olla tärkeää ottaa runokirjat mukaan. Onneksi otin. 
En tiedä minne menisin ja mitä tekisin ilman runoja, kirjoja ja musiikkia. 
Minun mielestäni taide on parasta, mitä ihminen voi tehdä.

Vuosi loppui muutoksiin. Piti tehdä päätöksiä, raskaita, mutta oikeita. Nyt on helpompi hengittää.

 Elämässä ei voi päästä perille. Koska mitään lopullista päätepistettä ei ole. Täällä voi vain elää päivän kerrallaan, tehdä asioita, joita rakastaa, jättää itsestään jäljen, sanoa ja kirjoittaa, olla kohtelias, tuntea, jättää taakse asiat, jotka eivät ole meille tarkoitettu. 

Pitää myös muistaa nukkua, syödä, ja hengittää. Ja ilmaista itseään niin miten parhaiten osaa. Kukaan täällä ei anna arvosanaa elämällesi. Kukaan ei ole vastuussa onnestasi. Päivän lopussa pääasia on se, menetkö rauhallisin mielin nukkumaan.


Aila Meriluoto





2 kommenttia:

  1. Hyviä ja tärkeitä muistutuksia, jotka on joskus hankala toteuttaa omassa elämässä. Pitäisi muistaa, että elämä on ylä- ja alamäkiä ja yrittää nauttia myös niistä huonoista hetkistä, koska ne toivottavasti lupaavat jotain hyvää. Itse kamppailen juurikin samaan aikaan samojen asioiden kanssa. Mutta vuosi 2017 ei voi tuoda mukanaan muutakuin jotain suurta ja ihmeellistä. Uuden alun. - Kiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kiia <3
      Elämä ylipäänsä on hetkiä. Ihmeellisiä hetkiä tapahtuu myös silloin, kun elämässä kamppailee vaikeiden asioiden kanssa. Voi myös olla iloinen ja surullinen samaan aikaan, sekin on aika ihmeellistä. Näin tämä ihmiselo on.
      Voimia, hetkiä, ja uusia alkuja sulle!

      Poista

Kiitos kommentistasi! :*