Kun muutin Prahaan vuosi sitten, minulla oli mukanani iso matkalaukku ja rinkka. Niiden kanssa pöllähdin tänne ja rupesin pala palalta rakentamaan elämää. Toki tämän jälkeen tuli tehtyä ne pakolliset Ikea-ostokset, mutta muutto oli hyvin erilainen verrattuna niihin 10 pahvilaatikkoa ja särkynyt lamppu -muuttoihin Suomessa. Muistan sen tunteen, kuinka vapauttavaa oli aloittaa täysin puhtaalta pöydältä, hankkia vain ne asiat, joita ihan todella tarvitsi. Niin kuin sanotaan: vähemmän materiaa, enemmän vapautta. (Suomessa olin mm. myynyt kaikki siihen asti hankkimani huonekalut. Jossain vaiheessa sitten istuin tyynyllä tyhjän huoneeni lattialla ja kuuntelin muistaakseni The Nationalin uusinta levyä ja I need my girl -biisiä. Oioi.)
Sittemmin tavaraa on tullut Suomesta vieraiden mukana, muun muassa tarpeelliset talvitakit ja tärkeät muumimukit. Suomessa käydessäni käyn läpi niitä pahvilaatikoita, ja yleensä mieleeni heräävät seuraavat kysymykset: 1. Mistä tämä kaikki on tullut? ja 2. Miksi? Sitten onkin ihanaa ottaa mukaan juuri ne tärkeimmät jutut. Siskolta lahjaksi saatu liitutaulu. Kirppikseltä löytynyt Aila Meriluodon runokokoelma. Ystävien tekemiä piirroksia. Entiseltä kämppikseltä saatu ruusumuki. Muistoja, jotka jotenkin tekevät kodista kokonaisen.
Tänne Prahaan on hyvin helppo muuttaa ja täältä on helppo lähteä. Facebookissa ja expats.cz -sivustolla toimivista osta-myy-ryhmistä löytyy mitä tahansa. Poikaystäväni kanssa olemme ostaneet lähes kaiken käytettynä. Olen kantanut ratikassa muun muassa silityslautaa ja jumppapalloa. Käytettynä on myös löytynyt makuuhuoneen piirongit ja itse asiassa lähes kaikki keittötarvikkeet sauvasekoitinta myöten. Tavaroiden ostaminen on myös hauska tapa tavata ihmisiä ympäri maailmaa ja kuulla heidän Praha-tarinansa.
Meillä on poikaystävän kanssa hyvin samanlainen filosofia materiaalin ja asumisen suhteen: haluamme, että kodissa on viihtyisää ja kotoisaa, mutta mielestämme maailmassa on ihan tarpeeksi tavaraa. Ostamme käytettynä sen, minkä voimme. Tällä hetkellä haluamme säästää rahaa matkusteluun. Säästämme siis mieluummin hiukan vuokrasta, jotta näkisimme maailmaa. (Asuntomme on kiva, ainoa asia jota inhoan on kaasulämmitys. Mutta, yhdestä talvesta on nyt selvitty, ensi kesänä varmaankin etsimme uuden kodin. Ja kunhan sitä rahaa on säästössä joskus, lähdemme kiertämään vähän muita maita.)
Mutta turha esittää parempaa ihmistä kuin onkaan: jostain sitä materiaalia vain on tämän vuoden aikana kerääntynyt. Lähinnä vaatteita ja kenkiä, joita mulla on paha tapa rohmuta :/ Nykyinen rahatilanteeni pakottaa opettelemaan pois tästä tavasta, ja uuden vuoden lupaukseni on aloittaa panostaminen määrän sijasta laatuun (niinhän ne kaikki sanoo...)
Projektini on nyt myydä ylimääräiset kengät ja vaatteet. Mutta. Ongelma. Prahassa ei ole kirppiskulttuuria. Juuri nyt kaipaan kovasti Tampereen Kaunotar & Kulkuri -myymälää, jonne on aina niin helppoa viedä vaatteita myyntiin. Itsepalvelukirpputoreista täällä ei ole tietoakaan. En usko, että arvostus olisi kovin suurta. Nyt siis pitäisi ottaa kuva jokaikisestä vaatekappaleesta, postata kuvat facebookiin, vastata viesteihin ja odotella ihmisiä turhaan jossain metroasemalla. (Juuri näitä ensimmäisen maailman ongelmia, tiedän.)
Siksipä, olisi tosi hienoa, jos täällä Prahassa toimisi samanlainen konsepti kuin Kaunotar & Kulkuri: kauppa, jonne voi viedä vaatteensa myyntiin ja josta saat viestin, kun vaate on mennyt ja rahat ovat noudettavana. Tässä olisi oiva liikeidea tänne;) Mikäli jollain on havaintoa tällaisesta second hand-liikkeestä Prahassa, otan vinkin mielelläni vastaan!
Tänne ovat rantautuneet jo kasvisravintolat, luomukaupat ja raakaleivonnaiset, joten odottelen niitä kirppiksiä...
Tänne ovat rantautuneet jo kasvisravintolat, luomukaupat ja raakaleivonnaiset, joten odottelen niitä kirppiksiä...
