Tässä vielä vähän elokuun kuulumisia. Päätapahtumat elokuussa olivat muutto uuteen kotiin sekä Prahan ennätyskuumuudessa selviäminen. Jos täällä oli heinäkuussa kuuma, en tiennyt vielä mistään mitään. Elokuussa koin elämäni kuumimmat päivät (+40), uin paljon, nukuin huonosti ja opin arvostamaan vesisadetta enemmän kuin koskaan.
Mutta pakko myöntää: nyt vietettyäni elämäni pisimmän kesän voin sanoa, että oli se kyllä enimmäkseen ihanaa. Prahakin muuttuu täysin kesällä. Mutta kaikkia vuodenaikoja tarvitaan, tai ainakin itse tarvitsen.
Muutimme siis uuteen kotiin, josta olen tosi onnellinen. Uusi talomme on yksinkertaisesti hurmaava (riittääkö jos kerron, että tällä on mintunvihreät ovet ja ikkunat?) ja asuntomme on valtava parannus edelliseen. Tykkään myös asuinalueestamme paljon. Asumme nyt lyhyen kävelymatkan päässä joen rannasta ja lähellä on myös Vysehradin kukkula kirkkoineen ja viinitarhoineen. Lähistöllä on hiljaisia katuja ja viihtyisiä kahviloita ja ravintoloita.
Suosittelen käymään Vysehradissa. Kukkulalta on hienot näkymät ja Prahan näkee toiselta suunnalta kuin yleensä. Kirkon alueella sijaitsee hautausmaa, jota voi sanoa nähtävyydeksi. (Sieltä voi löytää mm. Jan Nerudan ja Alfons Muchan haudat.)
Elokuussa tuli vietettyä paljon aikaa uima-altaalla. Ylläoleva kuva on Podolin maauimalasta, jonne kannattaa paeta kuumia kesäpäiviä. (Ratikat 3 ja 17, pysäkki Kublov). Vaikka kuumuus oli välillä sietämätöntä, niin rakastin kyllä lämpimiä kesäiltoja... Ei siitä pääse mihinkään. Ihana se kesä oli. Tilataan uusi, kiitos.
